Kunnan palveluiden ulkoistaminen – ilmoitettava yrityskauppa?

Erilaiset ulkoistamistilanteet ja ulkoistamissopimukset vaihtelevat, mutta yhteisenä piirteenä on, että ulkopuolinen palveluntarjoaja tuottaa kyseiset palvelut asiakkaalle, jonka henkilöstö on aikaisemmin hoitanut kyseiset tehtävät. Jos ulkoistuksessa siirretään henkilöstöä ja/ tai omaisuutta, ulkoistamistilanteisiin liittyy säännönmukaisesti kaksi erityyppistä kokonaisuutta. Ensimmäinen näistä on ulkoistavan organisaation, kuten kunnan, palvelutuotannon siirto vastaanottavalle taholle. Siirron kohteena on yleensä ainakin palvelutuotantoa hoitanut henkilöstö ja toiminnan jatkamiseksi tarpeellinen kalusto. Luonteeltaan kyse voi olla esimerkiksi liiketoimintakaupasta. Toinen olennainen kokonaisuus koskee ulkoistettavan palvelun tuotantotoimintaa siirron jälkeen, jolloin kyse on käytännössä palvelusopimuksesta hankintayksikön ja ulkoistettavan tuotantotoiminnan vastaanottajan välillä. 

Mikäli järjestelyn pääasiallisena tavoitteena arvioidaan olevan palveluiden hankinta, hankintaoikeudellisesti ulkoistaminen katsotaan hankintalain tarkoittamaksi kilpailutettavaksi hankinnaksi. Kilpailutuksessa liiketoimintasiirto toteutetaan osana kilpailutettavaa hankintaa.

Sen lisäksi, että palveluiden ulkoistaminen saattaa olla hankintalain mukaan kilpailutettava hankinta, se voi käytännössä olla myös kilpailulain 21 §:n tarkoittama, Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (”KKV”) ilmoitettava yrityskauppa. Näin voi olla siinäkin tapauksessa, että ulkoistettava yksikkö olisi toiminut ainoastaan julkisyhteisön sisäisenä tuotantoyksikkönä. 

Kilpailulain säännöksiä yrityskauppavalvonnasta sovelletaan yrityskauppoihin, joissa osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa ja jossa vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää kummankin osalta 10 miljoonaa euroa. Yrityskauppana pidetään määräysvallan hankkimista, liiketoiminnan (tai sen osan) hankkimista, sulautumista ja yhteisyrityksen perustamista. Yrityskaupan osapuolina puolestaan pidetään määräysvallan hankkijaa, liiketoiminnan (tai sen osan) hankkijaa, kohdeyritystä tai kohdeliiketoimintaa, sulautumiseen osallistuvaa yhteisöä ja yhteisyrityksen perustajaa. Esimerkiksi liiketoimintakaupan tapauksessa yrityskaupan osapuolina ovat liiketoiminnan hankkija ja siirtyvä kohdeliiketoiminta.

Liikevaihtorajojen ylittymistä ja siten ilmoitusvelvollisuutta arvioitaessa voi olla hankala hahmottaa, miten kohdeliiketoiminnan (eli esimerkiksi kunnan oman palvelutuotannon) liikevaihto lasketaan. Euroopan komission tiedonannon (Komission konsolidoitu tiedonanto toimivaltakysymyksistä, annettu yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 mukaisesti (2008/C 95/01) mukaan aiemmin ainoastaan sisäisiä tuloja saaneiden liiketoimintayksikköjen liikevaihdon laskemiseen liittyykin erityiskysymyksiä. Tämä koskee erityisesti liiketoimia, jotka liittyvät palvelujen ulkoistamiseen, joka tapahtuu liiketoimintayksikköjä luovuttamalla. Tiedonannon mukaan, jos tällainen liiketoimi muodostaa ilmoitettavan yrityskaupan, liikevaihto olisi laskettava aiemman sisäisen liikevaihdon perusteella. Jos sisäinen liikevaihto ei näyttäisi vastaavan toimintojen liikevaihtoa, viitearvo voidaan saada toimintoja ulkoistavan yksikön kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvista ennustetuista tuloista. Käytännössä siis liikevaihtorajojen laskeminen tehdään tällöin ulkoistamissopimuksen ennustetun liikevaihdon perusteella.

Mikäli ulkoistuksessa on kyse kilpailulain 21 §:n nojalla KKV:lle ilmoitettavasta yrityskaupasta, on jo hankintamenettelyssä (eli ulkoistuksen kilpailutuksessa) syytä huomioida ilmoitusvelvollisuuden käytännön vaikutukset järjestelyn toteutukseen. Kilpailulain 27 §:n mukaan osapuolet eivät saa ryhtyä toimenpiteisiin yrityskaupan toteuttamiseksi ennen kuin yrityskauppa on hyväksytty ilman ehtoja tai ehdollisena taikka kaupan on katsottava tulleen muutoin hyväksytyksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ulkoistamisen toteutuksen aikataulussa huomioidaan yrityskauppailmoituksen valmistelun ja KKV:n käsittelyn edellyttämä aika. Poiketen tavanomaisesta yrityskaupasta, yrityskauppailmoituksen valmistelu on käytännössä mahdollista vasta tarjouskilpailun ratkaisun ja muutoksenhakuaikojen umpeutumisen jälkeen. 

Artikkeli on julkaistu aiemmin Edita Publishing Oy:n Credita -palvelussa.